Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa

Kuopion kaupungissa on käynnistynyt poikkihallinnollinen Kuopion kkasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palveluiden yhteinen Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa -toimenpidekokonaisuus. Kokonaisuus muodostuu kahdesta teemasta, jotka ovat kulttuurin aktivoimiseen tähtäävä Kulttuuripolku ja liikunnan lisäämiseen tähtäävä Liikuntapolku.

Kuopio hyväksyttiin Turun lisäksi toisena suomalaisena kaupunkina mukaan maailmanlaajuiseen WHO:n Terve Kaupunki -verkostoon vuonna 2005. Terve Kaupunki -verkoston yksi neljästä toimintalinjasta on Active living/physical activity. Tämän toimintalinjan yhtenä tavoitteena Kuopiossa on saada koulut ja koululaiset uudella tavalla aktivoitua kulttuurin ja liikunnan avulla ja turvata jokaiselle lapselle aktiivinen lapsuus ja nuoruus.
 

Kulttuuripolku

Kulttuuripolun tavoitteena on saattaa kaupungin kulttuuripalvelut tutuiksi ja saavutettaviksi jokaiselle Kuopion kaupungin peruskoululaiselle koulun sijainnista riippumatta sekä liittää kulttuuritarjonta kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman aine- ja aihekokonaisuuksiin eri luokka-asteet huomioiden ja kouluopetusta tukien. Tarkoituksena on myös kehittää verkkopalveluita ja suunnitella oppimateriaalia ja malleja opettajien käyttöön yhteistyössä koulutoimen kanssa. Kulttuuripolkuun liittyy myös K9-kulttuurikorttitoiminta ja Lasten ja nuorten kulttuuri-Kuopio -sivuston ylläpito ja kehittäminen.

Kulttuuripolkua voi vielä syventää Kulttuurikarusellissa, joka on moniaistinen ja toiminnallinen kulttuurikasvatuskokeilu Kuopion kulttuurilaitoksissa. Kulttuurikarusellissa ovat mukana Kuopion taidemuseo, kaupunginorkesteri, kaupunginkirjasto ja kaupunginteatteri.
 

Liikuntapolku

Liikuntapolun tavoitteena on saada liikkeelle liian vähän liikkuvat koululaiset, joita valtakunnallisen keskiarvon mukaan arvioidaan olevan noin 1/3. Koulukohtaisesti maksimoidaan lasten ja nuorten aktiivisuus ja terveet elämäntavat hyvinvoinnin edistäjäksi. Välitunnit, koulumatkat, koulujen pihat, kerhot, kampanjat ovat erinomaisia mahdollisuuksia liikunnan lisäämisessä.
Pilottikouluiksi on valittu Neulamäen, Kettulan, Jynkän ja Kurkimäen koulut. Uusia kouluja voidaan ottaa mukaan vuositasolla 5-10, jotta toiminta voidaan hoitaa vastuullisesti.
Koululaisten hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja kouluviihtymisen edistämiseen on valtakunnallisellakin tasolla määrä tarttua monella vaikuttamisen tasolla ja yhteistyöllä. Kuopion kaupungin yhteistyökumppanina toimii mm. Nuori Suomi ry.
 

Pienet lapset liikkeelle
Tavoitteena on mahdollistaa päivähoidossa tapahtuvan arkiliikunnan muutos ja puheeksi ottaminen, jolla vaikutetaan perheen liikuntatottumuksiin.
 

LASTEN KULTTUURIKASVATUS: LEIKI MUN KAA

Leikki, laulu ja nauru, se on jokaisen lasten kanssa toimivan ykkösperiaate. Leiki mun kaa -kokoelmassa on testattuja ja hyväksi havaittuja leikkejä kaikille ja kaiken ikäisille. Lauluopas ilmestyy myöhemmin.

Olkaa hyvä: leikkiopas

 

KULTU -RYHMÄ

Kultu -ryhmä on Kuopion kulttuurilaitosten edustajista koottu kulttuurikasvatustyöryhmä, joka toimii kaupungin kulttuuritoimen johtoryhmän alaisuudessa. Tällä hetkellä työryhmässä on edustus Kuopion kulttuuripalvelukeskuksesta, taidemuseosta, kaupunginorkesterista, kaupunginteatterista, kaupunginkirjastosta, Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta ja VB-valokuvakeskuksesta.

Työryhmän tavoitteena on kehittää yleisökasvatusta kaupungin kulttuurilaitoksissa. Yhteistyökumppaneina ja kohderyhminä ovat näiden laitosten erilaiset yleisöt: eri oppilaitokset ja koulut, päiväkodit, maahanmuuttajat, toiminta- ja päiväkeskusten asiakkaat ym.

Kultun suunnitteleman kulloisenkin kulttuurikasvatusprojektin näkökulma määrittää kohderyhmän. Kouluille suunnatuissa projekteissa pyritään huomioimaan myös koulun opetussuunnitelma, jotta projekti tukee mahdollisimman pitkälle koulun opetusta, palvellen samalla myös kulttuurilaitosten omia strategioita ja tavoitteita.

Kultu-työryhmä pyrkii toteuttamaan yhden projektin lukuvuodessa kulttuurilaitosten oman sisältötarjonnan, esim. näyttelyiden pohjalta. Menetelminä ja toimintatapoina käytetään mm. draamapedagogiikan keinoja.