Uusi vuosi ja uudet kuulumiset :)

uusi vuosi

Moi! Oliskohan viimein aika kirjoitella tännekin jotain. Viime kerrasta taitaakin olla jo kuukausi aikaa. Välissä on ehtinyt olla Joulu ja vuosikin vaihtui. Niistä en sen enempää enää jaksa kirjoitella, mutta mukavan rauhallisissa fiiliksissä meni molemmat juhlapyhät, läheisten seurasta nauttien. 🙂

Vuosi 2017 oli kokonaisuudessaan ihan loistava vuosi, mulle tapahtui sanoinkuvailemattoman ihania asioita, kaikki palaset loksahti paikoilleen ja olin koko vuoden äärettömän onnellinen – ja ennen kaikkea kiitollinen! Tämän uuden vuoden aion ottaa vastaan yhtä positiivisilla fiiliksillä kuin edellisenkin. Oon kasvanut henkisesti todella paljon, ja löytänyt elämään sopivan rauhan. Oon myös kunnolla sisäistänyt sen, että kun kaikki elämän osa-alueet on sopivassa balanssissa, voi ihminen kaikin puolin hyvin. 🙂

Joitain muutoksia tämä vuosi tulee kuitenkin pitämään sisällään. Muun muassa työrintamalla on tullut muutoksia ja liikunta-alan opiskelutkin alkaa ihan muutaman päivän kuluttua. Tästäkin vuodesta tulee todella treenipainotteinen, nimittäin työt, opiskelut ja vapaa-aika sijoittuu aika vahvasti kaikki kuntosalin ympärille ja lenkeille koiran kanssa. 😀 Se ei mua kuitenkaan haittaa, tää on se juttu mitä haluan eniten tehdä, ja kun vanhoista virheistä oppineena osaa pitää ne tietyllä tapaa toisistaan erillään (en esimerkiksi treenaa ollenkaan omalla duunipaikallani), hommat skulaa kaikista parhaiten.

Omat treenit mulla on uuden vuoden kunniaksi myös pistetty astetta isommalle modelle. Viime keväänä lopetin edellisen valmennukseni, ja sen jälkeen oon aika lailla itse soveltanut omat treenini sekä ruokavalioni. Päätavoitteena mulla oli löytää se kokonaisvaltainen hyvä olo. Siinä onnistuinkin erittäin hyvin – paleoruokavalio oli todellakin mulle oikea vaihtoehto, maidoton ja gluteeniton sopii mulle kuin nenä päähän, ja sillä aion jatkossakin mennä. Treenit vedin aika fiiliksen mukaan, tiettyä treeniohjelmaa kuitenkin noudattaen. Tajusin myös tuossa, että mun paino on laskenut -8kg tuon aikana, kun oon itsekseni treenaillut – ja vieläpä ilman, että oon päivääkään nähnyt nälkää, tai joutunut hinkkaamaan aamuaerobisia veren maku suussa (itseasiassa aamuaerobisia en oo tehnyt varmaan minuuttiakaan :D). Treenit koitin aina pitää mahdollisimman intensiivisinä, mutta annoin itselleni myös varaa soveltaa, jos siltä tuntui. 🙂

Aineenvaihdunnan oon saanut hyväksi, voin syödä yli kulutukseni kuitenkaan lihoamatta – näin ei siis ole aina ollut. Treenejä mulla oli pitkään oikeastaan vain 4-5 punttia viikossa. Jossain vaiheessa mulla kuitenkin alkoi tuntua, että tää on vähän turhan ”hyvinvointijumppaa” – se tietty fysiikka on mulla edelleen mielessä, mutta multa puuttuu itseltäni tietyt aseet sen saavuttamiseen. Niinpä hetken pohdinnan jälkeen päätin taas ottaa yhteyttä valmentajaan. Tosin tällä kertaa eri valmentajaan, kuin aiemmin. 🙂

Mulla on viime valmennuksen kautta tullut selvät sävelet sen suhteen, mitä valmennukselta haluan ja tarvitsen. Nyt en ole enää ihan niin untuvikko, kuin silloin olin – vaikka siis untuvikko olen edelleen. 😉 Mutta nyt tunnen kroppani ja itseni paremmin, ja tiedän, millainen mulle sopii. Tietotaito on myös hiukan parantunut, ja sen vuoksi osaan ja jopa uskallan kyseenalaistaa ohjeistustakin, jos tarve vaatii. Ensimmäisen valmennuksen ”epäonnistumisesta” en siis todellakaan täysin syytä pelkkää valmentajaa, vaan myös itseäni, sillä se oli mulle kaikki niin uutta.

Treenityyli on nyt muuttunut aika paljon hallitummaksi (treenipainot ei siis todellakaan päätä huimaa), ja nyt kun ensimmäinen treenikierto on takanapäin, voin melkein todeta, että nyt se oikea treenaaminen vasta alkaakin! Oon jo nyt saanut niin paljon uusia neuvoja, että meinaan pakahtua innosta. 😀 Nyt lähdetään työstämään mun kropan heikkouksia entisestään ja tavoitellaan sitä mun omaa unelmafysiikkaa.

Mulla on ollut lieviä keskittymishäiriöitä oikeastaan aina (terkkuja opettajille :D), ja se on jollain tapaa heijastunut myös mun treeneihin. Saatan keskittyä johonkin ihan muuhun kuin siihen itse treeniin. Nyt kuitenkin oon pikkuhiljaa alkanut löytämään sitä lihaksen ja mielen yhteyttä – ja siitä kiitos kuuluu ehdottomasti valmentajalleni. Mulla ei nykyään oo hajuakaan ketä muita salilla on, oon niin siinä omassa kuplassani.

Kaikki tuntuu nyt tosi hyvältä, mulla kaikin puolin hyvä olla, ja tekeminen tuntuu mielekkäältä. Ammattitaitoinen valmentaja oli jotenkin kuin piste iin päälle tähän hommaan, nyt taas voin luottaa tekemiseeni ihan täysillä, kun mulla on selvät sävelet miten toimia. Aion silti pitää hommassa rennon fiiliksen, enkä koskaan tehdä mitään pakkomielteisesti. Terve pää on kuitenkin kaikkein tärkeintä, vaikka tavoitteita olisikin!

Aikaisemmassa kirjoituksessa varoittelin pikavippien vaaroista, ja meinasin ite kompastua kuitenkin vielä sen jälkeenkin tälläiseen ansaan. Olin nimittäin melkein ostamasta yhdestä kaupasta uutta sohvaa osamaksulla, joka olisi loppupeleissä ollut melkein ihan samanlainen laina tai vippi kuin joku tälläinen normaali pikavippi olisi kanssa ollut. Mutta onneksi en tota tarjousta lopulta kuitenkaan sitten ottanut!

Uuden valmennuksen alettua mulla on motivaatiota ihan hurjasti, jotenkin tuntuu, että nyt teen kaiken mulle sopivalla ja oikealla tavalla. Terveellä mielellä ja progressiivisesti ammattitaitoisilla ohjeilla. Mulla on nyt vähän jopa sellainen lapsenomainen innostus päällä – oon niin täpinöissäni, etten oikein malttaisi pysyä paikoillaan. 😀 Mulla on kova halu oppia koko ajan uutta!

Uuden vuoden kunniaksi tein myös pienen muodonmuutoksen, sain nimittäin joululahjaksi lahjakortin parturiin, ja vedin letin taas astetta vaaleammaksi. 🙂 Jo riitti mustatukkaisena oleminen, johan mulla ehti olla se vajaa kymmenen vuotta! Myös pituutta napsastiin aika ronskilla kädellä.

Sellaisia kuulumisia tänne! Ei siis mitään mullistavan uutta. 🙂 Kohta täytyy alkaa valmistautua salillelähtöön, joten palataan taas!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *